Jäljillä podcastin tekijä Tilda Laaksonen: tapausten valinta ja tarkistus

Yhteenveto

✓Tarkistanut Hanna Mäkinen Jäljillä podcastin tekijä Tilda Laaksonen: miten rikosjutut valitaan ja tarkistetaan? Kysymys on noussut yhä useammin esiin, kun suomalainen true crime -yleisö on kasvanut vuosi vuodelta. Laaksonen perusti Jäljillä-podcastin keväällä 2018 nauhoittamalla ensimmäisen jaksOn puhelimella makuuhuoneessaan, ja siitä...

9 minuutin lukuaika

Sisällysluettelo

1 Kuka on Tilda Laaksonen ja miten Jäljillä sai alkunsa?
2 Jäljillä podcastin tekijä Tilda Laaksonen ja tapausten valinnan kriteerit
2.1 Ulkomaiset tapaukset ja monikielinen lähdetyö
2.2 Miten tapaus nousee listalle?
3 Tarkistusprosessi: miten faktat varmistetaan ennen julkaisua?
4 Jäljillä podcastin tekijä Tilda Laaksonen suhteessa rikosuhrien oikeuksiin
5 Podcastin kasvu: luvut ja kehityskaari vuodesta 2018 nykypäivään
6 Yleisöprofiili: kenelle Jäljillä on tehty?
7 Jäljillä-kirjat: podcast laajenee kirjaformaattiin
8 Jäljillä podcastin tekijä Tilda Laaksonen osana suomalaista true crime -kenttää
9 Usein kysytyt kysymykset Jäljillä-podcastista ja Tilda Laaksosesta
9.1 Milloin Jäljillä-podcast perustettiin?
9.2 Kuinka suosittu Jäljillä on?
9.3 Miksi Jäljillä käsittelee pääasiassa ulkomaisia tapauksia?
9.4 Onko Tilda Laaksonen julkaissut kirjoja?
9.5 Kuka Tilda Laaksonen on taustaltaan?
9.6 Miten Laaksosen tekoprosessi eroaa muista rikospodcasteista?
10 Yhteenveto: mitä Tilda Laaksosen työ opettaa true crime -journalismista?
11 Lähteet

Tarkistanut Hanna Mäkinen

Jäljillä podcastin tekijä Tilda Laaksonen: miten rikosjutut valitaan ja tarkistetaan? Kysymys on noussut yhä useammin esiin, kun suomalainen true crime -yleisö on kasvanut vuosi vuodelta. Laaksonen perusti Jäljillä-podcastin keväällä 2018 nauhoittamalla ensimmäisen jaksOn puhelimella makuuhuoneessaan, ja siitä kasvoi Wikipedian mukaan Suomen kuunnelluin ja pitkäikäisin tosirikosaiheinen podcast. Lokakuuhun 2024 mennessä jaksoja oli kuunneltu yhteensä yli 30 miljoonaa kertaa – luku, joka kertoo sekä Laaksosen ammattitaidosta että yleisön halusta ymmärtää, mitä tapausten valinta- ja tarkistusprosessissa todella tapahtuu.

LyhyestiTilda Laaksonen on valinnut ja tarkistanut Jäljillä-podcastin rikosjutut vuodesta 2018 alkaen yksin toimittajan tarkkuudella: tapauksen on oltava dokumentoitu, lähteistettävissä ja riittävän laaja 45 minuutin jaksolle. Podcastia on kuunneltu Wikipedian mukaan yli 30 miljoonaa kertaa lokakuuhun 2024 mennessä, ja viikoittainen kuuntelumäärä on yltänyt jopa 90 000 kertaan.

Kuka on Tilda Laaksonen ja miten Jäljillä sai alkunsa?

Tilda Laaksonen syntyi vuonna 1994 Porissa. Hän muutti Helsinkiin opiskeluja varten ja suuntautui kasvatus- ja ohjausalan opintoihin päiväkotityötä silmällä pitäen. Turun Sanomien haastattelun mukaan Laaksonen oli kuitenkin kiinnostunut rikoksista ja niiden taustoista jo lapsesta saakka. Keväällä 2018 hän nauhoitti puhelimella ensimmäisen jaksOn makuuhuoneessaan, ja niin syntyi Jäljillä. Tuolloin Suomessa oli hänen lisäkseen vain yksi true crime -podcast – Laaksonen astui lähes tyhjälle kentälle.

Otavan kirjailijaesittelyn mukaan Laaksonen on kiinnostunut rikoksista ja rikollisuudesta yhteiskunnallisena ilmiönä, ei pelkkänä viihteenä. Tämä lähtökohtainen asenne selittää paljon siitä, miten rikosjuttuja valitaan ja tarkistetaan: taustalla on kysymys siitä, mikä voi ajaa ihmisen äärimmäisiin tekoihin – ei pelkkä uteliaisuus verisiä yksityiskohtia kohtaan.

Jäljillä perustettu2018 (Wikipedia)

Kokonaiskuuntelut lokakuuhun 2024 mennessäyli 30 miljoonaa (Wikipedia)

Viikoittainen kuuntelumäärä huipullaanjopa 90 000 kertaa (Eeva)

Eri kuuntelijoita per jakso (2019–2020)30 000–40 000 (Yle)

Jäljillä podcastin tekijä Tilda Laaksonen ja tapausten valinnan kriteerit

Jäljillä podcastin tekijä Tilda Laaksonen on toistuvasti haastatteluissa selittänyt, millä perustein hän valitsee käsiteltävät rikosjutut. Keskeisin kriteeri on dokumentaation laajuus: tapauksen on oltava riittävästi lähteistettävissä, jotta siitä saa rakennettua johdonmukaisen ja faktapohjaisen kokonaisuuden. Ylen vuonna 2024 julkaiseman jutun mukaan jakson pituus on vakioitu noin 45 minuuttiin, mikä asettaa suoran vaatimuksen tapauksen laajuudelle. Tämä on yksi keskeinen syy sille, miksi podcastin aiheet ovat painottuneet ulkomaisiin tapauksiin.

Suomessa vakavia rikoksia tapahtuu onneksi harvoin – ja juuri se on ongelma 45 minuutin jaksoa rakentavalle tekijälle. Ylen mukaan Laaksonen on todennut, ettei Suomessa yksinkertaisesti tapahdu riittävästi sellaisia rikoksia, joista saisi koottua kyllin pitkän jakson. Kansainväliset tapaukset tarjoavat laajemman lähteistöpohjan: uutisarkistoja, oikeuden asiakirjoja, kirjoja ja dokumentteja useilla kielillä.

Hyvä tietää45 minuutin vakiopituus ei ole sattumaa: se pakottaa tekijän valitsemaan vain tapaukset, joista on olemassa riittävästi dokumentoitua tietoa. Liian lyhyen lähteistön varaan rakennettu jakso pakottaisi spekulaatioon – ja se on juuri se, mitä Laaksonen haluaa välttää.

Ulkomaiset tapaukset ja monikielinen lähdetyö

Käytettävissä olevien tietojen perusteella Jäljillä-podcast on vuosien varrella siirtynyt yhä enemmän kansainvälisiin tapauksiin. Tämä ei tarkoita, että Suomi jätettäisiin huomiotta – vaan sitä, että tekijä asettaa lähteistön laajuuden sisällön laadun takeeksi. Kun tapaus on esimerkiksi yhdysvaltalainen tai brittiläinen, saatavilla on usein vuosien oikeudenkäyntiasiakirjoja, toimittajien taustoitusjuttuja, kirjoja ja jopa viranomaisraportteja.

Miten tapaus nousee listalle?

Laaksonen on kertonut, että tapaukset nousevat listalle eri tavoin: osa tulee kuuntelijoiden vinkeistä, osa löytyy omien arkistoselauksien kautta ja osa nousee esiin muista podcasteista tai dokumenteista, joita tekijä seuraa oman kiinnostuksensa vuoksi. Ratkaiseva tekijä on kuitenkin aina sama: onko tapauksen ympärillä riittävästi luotettavaa lähdemateriiaalia? Jos ei ole, tapaus jää odottamaan tai hylätään kokonaan.

Tarkistusprosessi: miten faktat varmistetaan ennen julkaisua?

Jäljillä podcastin tekijä Tilda Laaksosen tarkistusprosessi on yksi keskeinen syy siihen, miksi ohjelma on säilyttänyt yleisönsä luottamuksen lähes kahdeksan vuoden ajan. Laaksonen käsikirjoittaa jaksot itse, ja Ylen haastattelujen mukaan hän julkaisee ne viikoittain. Tämä on vaativa tahti yhdelle henkilölle, jonka on samalla vastattava lähteiden ristiin tarkistamisesta.

Laaksonen nauhoitti ensimmäisen jaksOn puhelimella makuuhuoneessaan – ja kahdeksan vuotta myöhemmin samaa tapausten tarkistuksen kulttuuria kannetaan edelleen mukana jokaisessa jaksossa.

Faktantarkistuksen ytimessä on lähdekirjon monipuolisuus. Pelkkä yksittäinen uutisartikkeli ei riitä – tapauksen rakenne on koottava useista eri lähteistä, joita verrataan keskenään. Ristiriitatilanteissa tekijä joko merkitsee epävarmuuden selvästi tai jättää kyseenalaisen väitteen kokonaan pois jaksosta. Tämä on journalistisesti vastuullinen linja, joka erottaa Jäljillän monista kilpailevista true crime -tuotannoista.

Jäljillä podcastin tekijä Tilda Laaksonen suhteessa rikosuhrien oikeuksiin

Yksi haastavimmista kysymyksistä true crime -tuotannossa on uhrien ja heidän omaistensa kohtelu. Laaksonen on haastatteluissa todennut miettineensä, mikä voi ajaa ihmisen niin karmeaan tekoon – mutta tämä pohdinta ei tarkoita uhrien sivuuttamista. Päinvastoin: tekijän rooli on nimenomaan muistuttaa, että jokaisen tapauksen taustalla on todellisia ihmisiä, ei vain dramaturgisia hahmoja.

Nainen tutkii rikostapauksen asiakirjoja kotitoimistossa mikrofonin vierellä

Käytettävissä olevien tietojen perusteella Laaksonen välttää sensaationhakuista lähestymistapaa ja asettaa tapausten inhimillisen ulottuvuuden etusijalle. Annan haastattelussa hän kertoi murhaepäiltyjen kuvien tunkeutuneen uniin – mikä kertoo siitä, ettei tekijä suojaa itseään tapausten painavuudelta etäisyyttä ottamalla, vaan kohtaa ne todellisena.

Miksi tämä on tärkeääTrue crime -sisällön eettinen ydin ei ole ainoastaan faktojen oikeellisuus, vaan myös se, millaisessa valossa uhrit esitetään. Jäljillä on rakentanut maineensa nimenomaan sillä, että tapausten todelliset ihmiset pysyvät tarinan keskiössä – eivät sensaatioarvona.

Podcastin kasvu: luvut ja kehityskaari vuodesta 2018 nykypäivään

Jäljillä-podcastin kasvutarina on poikkeuksellinen suomalaisessa mediakentässä. 360 Journalismia -sivuston mukaan podcast keräsi vuonna 2019 jo jopa 14 000 kuuntelukertaa viikossa. Ylen vuoden 2019 jutussa raportoitiin, että eri kuuntelijoita oli jaksoa kohti 30 000–40 000. Vuoteen 2020 mennessä Eevan mukaan viikoittainen kuuntelumäärä oli kasvanut jopa 90 000 kertaan.

Kasvu ei tapahtunut sattumalta. RadioPlayn Jakso 60 -haastattelussa Laaksonen nosti esille, että hän oli suomenkielisen true crime -tarjonnan ladunraivaaja: vuonna 2018 Suomessa oli hänen lisäkseen vain yksi vastaava podcast. Pioneerin asema antoi etulyöntiaseman – mutta sen pitäminen on vaatinut jatkuvaa laadun ylläpitoa.

Vuosi	Viikoittaiset kuuntelukerrat	Lähde
2019	jopa 14 000	360 Journalismia
2019–2020	30 000–40 000 (eri kuuntelijoita/jakso)	Yle
2020	jopa 90 000	Eeva
Lokakuu 2024	yli 30 milj. kokonaiskuuntelua	Wikipedia

Yleisöprofiili: kenelle Jäljillä on tehty?

Ylen vuoden 2019 jutun mukaan Jäljillän kuuntelijoista valtaosa on alle 30-vuotiaita naisia. Tämä demografinen profiili on merkityksellinen myös tapausten valintaprosessille: yleisö, joka seuraa true crime -sisältöä aktiivisesti ja kriittisesti, vaatii enemmän kuin pelkkää tapauskuvausta. Se haluaa ymmärtää tapahtumien kontekstin, tekijöiden motiivit ja oikeusjärjestelmän toiminnan.

Alle 30-vuotiaat naiset muodostavat Jäljillän kuuntelijaytimen – sukupolvi, joka on kasvanut kriittisen medialukutaidon kanssa ja vaatii sisällöltään läpinäkyvyyttä.

Jäljillä-kirjat: podcast laajenee kirjaformaattiin

Tilda Laaksonen on laajentanut toimintaansa podcastin ulkopuolelle. Vuonna 2021 Seiskan mukaan ilmestyi ensimmäinen Jäljillä-kirja, joka jatkoi podcastin nimeä. Toinen kirja, Jäljillä 2, käsittelee Yle Areenan mukaan seitsemää eurooppalaista rikosmysteeriä. Kirjaformaatti mahdollistaa tapausten käsittelyn vielä syvällisemmin kuin äänijakso – lähdeviittaukset, liitteet ja laajempi taustoitus ovat mahdollisia tavoilla, joihin audio ei pysty.

Teos	Julkaisija	Sisältö
Jäljillä	Otava	Kotimaisia ja kansainvälisiä rikostapauksia
Jäljillä 2	Otava	Seitsemän eurooppalaista rikosmysteeriä

Jäljillä podcastin tekijä Tilda Laaksonen osana suomalaista true crime -kenttää

Suomalainen true crime -podcastkenttä oli vuonna 2018 lähes olematon. Laaksonen astui kentälle pioneerina, ja hänen menestyksensä avasi tilan useille muille tekijöille. Tänä päivänä, heinäkuussa 2026, kenttä on selvästi monipuolisempi – mutta Jäljillä on edelleen mittapuu, johon uusia sarjoja verrataan. Laaksosen tekemisen tapa – viikoittainen julkaisutahti, laaja lähdetyö, uhrien kunnioittaminen – on asettanut eettisen listan, jonka alan toimijat tuntevat.

Toimittajan huomioLaaksosen työ on erityisen arvokasta siksi, että hän toimii yksin, ilman toimituksellista tukiverkostoa. Yksittäinen tekijä, joka ylläpitää viikoittaista julkaisutahtia ja samalla vastaa lähdetyöstä, on harvinaisuus suomalaisessa mediakentässä – ja se tekee saavutuksesta entistä merkittävämmän.

Usein kysytyt kysymykset Jäljillä-podcastista ja Tilda Laaksosesta

Milloin Jäljillä-podcast perustettiin?

Jäljillä perustettiin keväällä 2018. Annan haastattelussa Laaksonen kertoo nauhoittaneensa ensimmäisen jakson puhelimella makuuhuoneessaan. Tuolloin suomenkielinen true crime -tarjonta oli minimaalinen.

Kuinka suosittu Jäljillä on?

Wikipedian mukaan Jäljillä on Suomen kuunnelluin ja pitkäikäisin tosirikosaiheinen podcast. Lokakuuhun 2024 mennessä jaksoja oli kuunneltu yhteensä yli 30 miljoonaa kertaa. Viikoittaiset kuuntelumäärät ovat huipussaan yltäneet jopa 90 000 kertaan Eevan mukaan.

Miksi Jäljillä käsittelee pääasiassa ulkomaisia tapauksia?

Ylen mukaan Laaksonen on itse todennut, ettei Suomessa tapahdu riittävästi sellaisia rikoksia, joista saisi rakennettua 45 minuutin jakson. Kansainväliset tapaukset tarjoavat laajemman lähdeaineiston ja mahdollistavat syvällisemmän käsittelyn.

Onko Tilda Laaksonen julkaissut kirjoja?

Kyllä. Otava on julkaissut kaksi Jäljillä-kirjaa. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 2021 ja toinen, Jäljillä 2, sisältää seitsemän eurooppalaista rikosmysteeriä. Kirjaformaatti mahdollistaa tapausten vielä tarkemman dokumentoinnin kuin äänijakso.

Kuka Tilda Laaksonen on taustaltaan?

Turun Sanomien mukaan Laaksonen on syntynyt vuonna 1994 Porissa, opiskellut kasvatus- ja ohjausalaa ja asunut Helsingissä. Rikokset kiehtoivat häntä yhteiskunnallisena ilmiönä jo nuoresta iästä lähtien, ja se näkyy podcastin otteessa: kyseessä ei ole viihde vaan tutkiva kerrontamuoto.

Miten Laaksosen tekoprosessi eroaa muista rikospodcasteista?

Laaksonen käsikirjoittaa ja tuottaa jaksot itse viikoittain. Tämä tarkoittaa, että hän vastaa henkilökohtaisesti sekä lähdetyöstä, faktojen tarkistuksesta että äänityksestä. Useimmissa suomalaisissa podcasteissa tekijöitä on useampia tai julkaisutahti on harvempi. Laaksosen yksin ylläpitämä viikoittainen sykli on alan mittapuulla erittäin vaativa.

Yhteenveto: mitä Tilda Laaksosen työ opettaa true crime -journalismista?

Jäljillä podcastin tekijä Tilda Laaksonen on rakentanut kahdeksan vuoden aikana suomalaisen true crime -podcastin viitepisteen. Tapausten valintaprosessin ydin on yksinkertainen mutta vaativa: riittävä dokumentaatio, lähdekirjon monipuolisuus ja tapauksen inhimillisen ulottuvuuden kunnioittaminen. Nämä kolme periaatetta toistuvat läpi Laaksosen haastattelujen ja näkyvät podcastin rakenteessa, jaksopituudessa ja aihealueen valinnassa.

Suomalaisen true crime -kuuntelijan kannalta Jäljillä on erityisen arvokas teos siksi, että se osoittaa, miten yksi henkilö voi luoda ammattimaisen, eettisesti vastuullisen ja yleisöä vuodesta toiseen sitouttavan kokonaisuuden ilman suuren toimituksen tukea. Lokakuuhun 2024 mennessä yli 30 miljoonan kuuntelun luvut kertovat, että yleisö tunnistaa laadun – ja palkitsee sen luottamuksellaan.